Sopimus

Post Reply
Jari Vuorijoki
Posts: 84
Joined: Tue Jan 17, 2017 9:46 am

Sopimus

Post by Jari Vuorijoki » Thu Jan 26, 2017 3:54 pm

Mikä on sopimus?
Sopimuksia solmitaan paljon. Yleensä ihmiset yhdistävät sanan sopimus kirjalliseen sopimukseen. Oikeudellisesti sopimus voi olla myös suullinen tai ns. konkludenttinen sopimus. Konkludenttisella sopimuksella tarkoitetaan sopimusta, joka syntyy osapuolten ilman nimenomaista tahdonilmaisua yhteisymmärryksen tai yhteistoiminnan perusteella. Solmimme sopimuksen esimerkiksi matkustaessamme julkisella kulkuneuvolla.

Tarjous ja vastaus
Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (13.6.1929/228) nojalla sopimus syntyy, kun sitovaan tarjoukseen on annettu myöntävä vastaus. Jos vastauksen antaja on asettanut vastauksessaan uusia ehtoja, katsotaan se uudeksi (vasta)tarjoukseksi. Ollakseen sitova tarjouksen on oltava täsmällinen. Tarjouksen sitovuuden kesto riippuu tarjouksen tekotavasta ja siitä, onko tarjoaja asettanut tarjouksen voimassaololle määräajan vai ei.

Määrämuotoinen sopimus
Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista ei koske määrämuotoisia sopimuksia, joiden pätevyyden edellytyksenä on muotosäännösten täyttyminen, eikä myöskään sopimuksia, joiden päättämiseen vaaditaan suorituksen toimittamista toiselle sopimuspuolelle. Lainsäädännössämme on kuitenkin myös ns. epävarsinaisia muotosäännöksiä, joilla ei ole vaikutusta siihen, voiko sopimus syntyä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain nojalla vai ei.

Yksipuolinen tai kaksipuolinen
Tarkasteltaessa sopimusten sitovuutta voidaan puhua yksipuolisesti velvottavista sopimuksista ja kaksipuolisesti velvoittavista sopimuksista. Yksipuolisesti velvoittava sopimus synnyttää velvollisuuksia vain toiselle osapuolelle. Tällainen sopimus on esimerkiksi takaus. Kaksipuolisesta sopimuksesta taas voidaan mainita esimerkkinä kauppa: myyjä luovuttaa kaupan kohteen ja ostaja maksaa kauppahinnan.

Sopimus kolmannen hyväksi ja kolmatta velvoittavat sopimukset
Osapuolet voivat yleensä sopimuksella perustaa oikeuden myös sivulliselle. Se ei kuitenkaan perusta ulkopuoliselle velvollisuutta ottaa vastaan luvattu etuus. Sopimuksiin kolmannen hyväksi liittyy erinäisiä ongelmia kuten monenkeskeisiin sopimuksiin ylipäätään. Velvollisuuksia sopimuksesta aiheutuu muille kuin sen osapuolille vain poikkeustapauksissa. Esimerkkinä mainittakoon (yleissitova) työehtosopimus, joka sitoo lainsäädännön nojalla muita kuin sen osapuolia. Sopimukseen voidaan kuitenkin ottaa ehtoja ulkopuolisten velvollisuuksista. Tällaiset ehdot sitovat osapuolia ja velvoittavat näitä sitomaan ulkopuolisen sopimukseen.

Ohje-, normi, runko- ja puitesopimukset
Puhutaan myös ohje- eli normisopimuksista sekä runko- ja puitesopimuksista. Ensimmäisen ryhmän sopimukset ovat sopimuksia tulevaisuudessa mahdollisesti solmittavien sopimusten ehdoista, jälkimmäiset puolestaan sopimuksia vastaisuudessa noudatettavista yleisistä periaatteista.

Yksilöllliset ehdot ja vakioehdot
Sopimusehdot jaetaan yksilöllisiin ehtoihin ja vakioehtoihin. Vakioehtojen sisältöön sopimuksen laatijan vastapuoli ei ole voinut etukäteen vaikuttaa. Ehdot on laatinut joko osapuoli yksin tai sitten ne on laadittu yhteistyössä etujärjestöjen kanssa. Yhteistyössä laaditut ehdot ovat useimmiten tasapuolisempia kuin täysin yksipuolisesti laaditut ehdot.

Oikeudellisesti sillä, käytetäänkö ehtoja todellisuudessa useissa sopimuksissa, ei ole merkitystä. Esim. sopimusten sovittelussa kyse on yhtälailla yksipuolisesti laaditusta ehdosta, vaikka sitä käytettäisiin vain yhdessä sopimuksessa, jos se on laadittu yksipuolisesti. Puhutaan myös vakiosopimuksista viitaten sopimuksiin, joiden ehdot suurimmaksi osaksi ovat vakioehtoja. On kuitenkin perustellumpaa puhua vain vakioehdoista, koska erityissääntely koskee nimenomaan vakioehtoja eikä pelkästään vakiosopimuksia.

Post Reply

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 1 guest